En voi väittää, että olisin pitänyt Venäjän tämänvuotisesta Euroviisukappaleesta. Kappaleessa oli kyllä hyväkin puolensa, erilaisuus. Kyseinen sävellys todella erottui muista kappaleista, jotka olivat suurimmaksi osaksi balladeja. Ei enempää Euroviisuista… Kappaleen nimi vain sopi erityisen hyvin päivän aiheeseen.
Joskus on päiviä, jolloin tuntee olevansa todella eksyksissä. Silloin tuntuu, että mikään ei onnistu. Kaikki yritykset tuntuvat johtavan vain pettymyksiin. Silloin tekisi mieli ostaa iso pussillinen karkkia ja käpertyä omaan huoneeseen nukkumaan talviunta, joka kestäisi ainakin huhtikuun puoliväliin.
Yleensä tapanani on ollut kirjoittaa vielä loppuratkaisu ja kaikki menee hyvin – lopetus, mutta tällä kertaa minulla ei ole antaa sellaista. Taidan mennä etsimään sitä…jostain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti