Outoa miten pienet asiat voivat vaikuttaa niin paljon. Tänä aamuna olin kaikkea muuta kuin pirteä peipponen. Suurin piirtein hammasta purren tuli hommat aloitettua. Tuskin edes huomasin, että aurinko paistoi ulkona. Saatuani töistä tarpeekseni lysähdin täysin. Laitoin radion päälle, jotta en joutuisi kuuntelemaan yksinäisyyttä. Radiosta tuli jokin kappale, jota en ennen ole kuullut. En ollut erityisen yllättynyt, kuuntelen nykyään harvemmin radiota kuin koskaan ennen.
Huomasin, että pitäisi kuunnella useammin. Pian hymy levisi kasvoilleni ja muutaman kertosäkeen jälkeen mutisin jo muistamiani sanoja. Kappaleen jälkeen juontajat toivottelivat hyvää torstaita ja minulle tuli ensimmäistä kertaa tunne, että tämä voisi oikeasti olla sellainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti